Epämukavuusalueella

Ajattelin kirjoitella viimeisen kuukauden kuulumisia. Liikunnan saralla oon ollut niin  epämukavuusalueella että! Aikuisiällä en ole asettanut minkäänlaisia tavoitteita, oon tehnyt mitä milloinkin ja mikä hyvältä tuntuu. Nyt kaipasin jotain vähän enemmän. Liekö ikä vai mikä, että pitää keksiä kaikenmaailman hullutuksia! :D

Jouluaaton aattona oli alkutestaus. Puhtaita leukoja meni tasan yksi. Tästä alkoi tarkan treeniohjelman noudattaminen. Jo tapaninpäivänä kädet syyhys, että joko vois mennä salille! Uskomatonta, minkälainen vaikutus on sillä, kun joku käskee sua. Treenistä ei lipsuta, ne tehdään, mitä lapussa lukee. Välillä teki tiukkaa ja paikat oli kipeinä, minkä myötä erilaiset liikkuvuusharjoitteet ja kehonhuoltojutut tuli entistä vahvemmin osaksi treeniä. 

Neljän viikon jälkeen oli välitestaus. Jännitti niin pirusti. Miksi??? Olin asettanut tavoitteeksi kolme leukaa ja tiesin, että ne pitäisi mennä. Mitä jos ei menekään? Treenit jatkuu, so what. Mutta silti. Kolme kuitenkin meni, jiihaa! Voi sitä riemun määrää! :D Lähetin heti salilta pt-ystävälleni videon, kato, kato, kato!!! Se tunne, kun oot tehny töitä ja se näkyy. 

Nyt oon ihan pikkuriikkisen koukussa tähän. Epämukavuusalueella mennään edelleen, niin treenien kuin testaustenkin suhteen. Mutta kovat treenitkin jaksaa, kun tietää, että se tuottaa tulosta. Ja mikä parasta, tää on laji, jota voi aika pitkälti treenata kotonakin, ei tartte kuin kunnon tangon. Harvassa lajissa voi tehdä kotona maksimivoimatreenin. Tässä voi. 

Hyppääpä sinäkin edes hetkeksi epämukavuusalueelle, saatat yllättyä positiivisesti!

Kati