Mistä motivaatio liikkumiseen

Varsinkin viime viikkojen aikana olen keskustellut useammankin kaverin kanssa siitä, miten motivaation liikkumiseen saa pysymään yllä ja mitkä ovat kenenkin motivaatiot liikkua. Itsellä motivaatio on vahvasti se, mihin koko mun blogi perustuu. Liikkumisesta tulee hyvä olo. Sen jälkeen on paljon energisempi, sen avulla puran stressiä. Pääsääntöisesti vain menen ja nautin. En suunnittele lenkkejäni tai treenejäni sen enempää.

Olen saanut seurata ystäväni - kyllä, ystäväni, vuosi sitten olisin vielä sanonut, että treenikaverini - matkaa liikunnan pariin ja tuota muutosta, mitä hänessä on tapahtunut. Alkuun liikkumisen tarkoitus oli pudottaa painoa. Se on varmasti sillä hetkellä ollut juuri oikea tavoite. Mutta viime kesänä hän totesi minulle, kuinka on löytänyt liikkumisen ilon kanssani. Tästähän voi oikeasti nauttia! Meidän treenaamisen tavoitteena ei todellakaan ole polttaa kaloreita, niitä nyt vaan palaa siinä sivussa sen minkä palaa. Aina treenin jälkeen todetaan se sama: tulipas taas hyvä olo! Ja vaikka treenaaminen ei tapahdukaan ulkonäön takia, on silti välillä ihana kehaista kaveria. Kylläpäs sä näytät hyvältä! Siihen on nimittäin todellakin aihetta. Nostan vilpittömästi hattua ystävälleni. Pitkän matkan olet kulkenut, mutta tämä on vasta alkua. Jatketaan siis yhteistä matkaa. Nauretaan, pyyhitään hikeä, ehkä joskus kyyneleitäkin.

Haluan myös antaa liikkumisesta lapsilleni tietynlaisen kuvan. Joskus harjoittelen tyttöjeni kanssa trampalla erilaisia juttuja. Kerron, kuinka äitikin vielä haluaisi oppia täydellisen kärrynpyörän ja haaveena ois oppia seisomaan käsillä. Nykypäivän lapset, varsinkin tytöt, näkevät ja ihannoivat mediassa paljon sellaista, mikä ei mielestäni ole heille hyväksi. Vielä jos minä vahvistaisin näitä ihanteita omalla käytökselläni, niin avot. "Äidin on nyt pakko mennä salille, kun äidin pakarat ei oo tarpeeksi piukat... Rasvaprosentti on kuulkaas nyt liian korkea... Nyt äiti sitten karppaa ja jumppaa ja pumppaa, että saadaan vaaka oikeille lukemille..." Sori, oli ehkä vähän kärjistettyä, mutta tiedätte mitä tarkoitan. Joskus tavoitteena voi ollakin jokin näistä, mutta liikkumisen ainoa motivaatio ei saisi olla mun mielestä tuo. Väitän, että jos näin on, niin treenaaminen ja liikkuminen ei ole kovin pitkäjänteistä eikä tervettä. Liikkumiseen pitäisi löytää se ilo. Liikunnan tarkoitus on vähentää stressiä, ei lisätä sitä. Liikkumisella pyritään parantamaan ja ylläpitämään terveyttä, ei päinvastoin.

Lueskelen paljon erilaisia lehtiä, joista saa aina uusia ideoita ja vinkkejä omiin treeneihin. Yöpöytä on aina täynnä Sportia, Fitiä...

Tykkään lueskella myös muutamia blogeja. Täytyy myöntää, että joukkoon mahtuu muutama fitnessblogikin, sieltä löytyy usein hyviä treenivinkkejä. Tässä mun suosikit, käypä kurkkaamassa:

Steffit on Suomen huippuja Crossfitissä. Nuori nainen, jolla maalaisjärki mukana tässä hommassa!
http://steffit.com/ 

Eveliina Tistelgren on positiivisuuden esikuva! Ja voi kuinka taitava!
http://www.eevsku.fi/ 

Eevi Teittisen blogissa on usein hyviä treenejä.
http://minifitness.fitfashion.fi/

Hikisiä hetkiä <3

Kati